Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, millainen hotellikulttuuri Suomessa on? Tai mitä eroja kotimaisissa majoituspaikoissa on verrattuna ulkomaalaisiin palveluntarjoajiin? Nämä kysymykset askarruttavat takuulla myös monia Suomeen saapuvia turisteja.

Ulkomaalaiset ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä suomalaisiin hotelleihin ja niiden tarjoamiin palveluihin. Suomalaiset, erityisesti nuoret, puhuvat esimerkiksi oikein hyvää englanninkieltä ja ovat tottuneita kommunikoimaan monenlaisten ihmisten kanssa. Tämä on iso myyntivaltti turismin kannalta, sillä suomenkielellä ei kansainvälisessä kaupankäynnissä ja yrittämisessä enää nykypäivänä pärjää. On silti edelleen yleistä, että esimerkiksi Itä-Euroopassa monikaan ei puhu muuta kuin maan omaa kieltä.

Suomalainen hotellikulttuuri

Kun turisti astuu ensimmäistä kertaa Suomen maankamaralle, voivat monet asiat tuntua aluksi eksoottisilta. Suomi ei ole vielä kansainvälisesti kovin tunnettu, ja siksi onkin selvää, että paikallisille erikoisuuksille ja nähtävyyksille on kysyntää. Turistit ovat toki kuulleet laajoista vesistöistämme, ja tiheistä metsistämme. Näin ollen kalaa ja metsän antimia tarjotaan lähes jokaisessa ravintolassa, missä suomalaiset perinneruoat kuuluvat ruokalistalle. Pohjolan hotelleissa arvostetaan myös siisteyttä, ja esimerkiksi luteita tai torakoita ei tarvitse pelätä jo vaihtelevan ilmaston puolesta. Kansainvälisyys on monessa hotellissa nykyään ehdoton avainsana.

Suomalaisten hotellien historia

Kuten monessa muussakin maassa, myös Suomessa hotellikulttuuri ja hotellien historia alkoi luostareista ja niiden tarjoamasta yösijasta matkustajille. Keskiajalla oli tapana yöpyä sukulaisten tai ystävien luona, ja tämän lisäksi suurempien teiden varrelta löytyi erilaisia majataloja, joissa kulkijat saivat levätä ennen matkan jatkamista eteenpäin. Keskieurooppalainen kiltalaitos oli myös aikoinaan matkailijoiden turva, niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Turvaa tarvittiinkin, koska matkailun olosuhteet Suomessa ovat aina olleet erityislaatuiset. Neljä vuodenaikaa ovat asettaneet monia haasteita, niin teiden kuin lämpötilankin puolesta. Välillä lumisade on tukkinut kulkureitit, ja toisinaan jää on tehnyt tienpinnoista liukkaita.

1800-luvulla Suomi kansainvälistyi, ja etenkin venäläisiä turisteja alkoi saapumaan maahan. Kysyntä majoitukselle ja ravintoloille kasvoi, ja näin ollen esimerkiksi monet kylpylät avasivat ovensa. Sana ”hotelli” sai alkuperäisen merkityksensä ranskankielestä, ja rantautui myös Suomeen. Useimmat hotellihuoneet sisälsivät 1900-luvun alussa jo nykyaikaisia mukavuuksia, kuten sähkön ja juoksevan veden. Sotavuodet 1930- ja 1940-luvuilla koettelivat majoitusbisnestä Suomessa, mutta niiden jälkeen hotellikulttuuri nousi uuteen kukoistukseensa. Pohjoisen laskettelukeskuksista tuli 1960-luvulla erityisen suosittuja turistien keskuudessa.

Kansainväliset hotelliketjut ovat nykyään Suomessa tunnettuja, ja hotellikulttuuri yltää kansainväliselle tasolle. Ainoastaan Suomenhotellien kasinokulttuuri sykkii vielä pienemmässä mittakaavassa kuin monessa muussa maassa. Kasinot Suomessa ovat siinä mielessä harvinainen käsite, että maassa on käytännössä vain yksi kivijalkakasino, Casino Helsinki, johon palaamme toisella kertaa.

Esimerkkinä Kartanohotelli Radansuu

Kartanohotelli Radansuu on mielenkiintoinen kappale suomalaisen hotellikulttuurin historiassa. Nyt jo ovensa sulkeneella hotellilla on pitkä, ja polveileva tarina Suomen hotellimaailmassa. Kartanon varsinainen hotellirakennus pystytettiin vuonna 1928, mutta kartanon tarina on alkanut jo 1800-luvun puolella. Radansuulla on ollut monia erilaisia käyttötarkoituksia: se on toiminut niin kansanopistona, kuin myös Palvelualojen ammattiliiton kesäpaikkana.

Hotelli sijaitsee Iitin kunnassa, Urajärven tuntumassa upeissa maisemissa. Järvi on ollut suosittu etenkin kalastajien keskuudessa jo vuosikymmenten ajan. Iitin kunta on pieni, mutta sen ympärillä olevat kulkuyhteydet ovat loistavat. Kartanohotelli Radansuu on siis pala historiaa arjen keskellä.